media

JoJon yleisötyö on laaja, ohjelmistojen ja yhteisöjen ympärille rakentuva paketti. – JoJon yleisötyö tarjoaa kaikille mahdollisuuden omakohtaisen kokemuksen kautta tutustua liikkeeseen ja tanssiin, taidemuotona ja itseilmaisun välineenä kulttuurihyvinvointia tukien. Lisäksi yleisötyöllä edistetään taiteilijoiden työllistymistä ja tanssitaiteen kehittymistä pohjoisessa Suomessa, kertoo toiminnanjohtaja Helena Lindqvist.

Ohjelmistoon liittyvää yhteistyötä kehitetään yhdessä tanssitaiteilijoiden kanssa, ja sen pyrkimyksenä on edistää teosten yleisösuhdetta.

Ohjelmistoon liittyvän yleisötyön sekä JoJon kaikille avoimien kurssien ja työpajojen lisäksi yhteisöissä tehtävä yleisötyö on merkittävä osa yleisötyöntekijä Leea Alatalon työnkuvaa. JoJon yleisötyön kautta tarjotaan palveluja monipuolisesti kaikkien ikäryhmien jäsenille. Yhteistyötä on tehty niin vanhusten, lasten ja nuorten, vauvaperheiden, mielenterveyskuntoutujien, muistiyhdistysten kuin seurakuntienkin kanssa.

JoJon vuoden 2023 yleisötyökokonaisuudessa näkyvät muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointi, vauvan ja vanhemman vuorovaikutus sekä työhyvinvointi.

– Liike ja kehollisuus ovat yhteydessä mielen hyvinvointiin. Tämän sanoman haluamme viedä yhteisöihin, Alatalo kertoo.

Yhteisöille suunnatun yleisötyön lähtökohtana on yhteisön oma tarve, jonka ympärille sisällöt suunnitellaan ja räätälöidään. Alatalo ja yhteisön edustaja määrittelevät yleisötyön tarkoituksen ja tavoitteet yhdessä ja pohtivat näkökulmaa sisällölle. Sisällöt voivat olla vaikkapa kursseja, ryhmiä ja työpajoja. Painopiste on liikkeessä ja kehollisessa toiminnassa sekä yhteisöjen omissa tavoitteissa.

Yleisötyön toiminta on avointa kaikille, ja yhteisöistä tuleekin Alatalolle paljon yhteydenottoja. Tavoitteena on löytää yhteistyökumppanille sopiva tapa, jolla tuodaan tanssi, kehollisuus ja liike osaksi heidän omaa toimintaansa. JoJolla on myös tarjolla valmiita palveluja, esityksiä ja kursseja, joiden ympärille suunnitellaan yleisötyötä. Esimerkiksi Eerika Arposalon ohjaama vauvatanssi etsii tällä hetkellä toteutuspaikkaa ja yhteisöä.

Yleisötyötä kehitetään jatkuvasti.  – Yleisötyön palvelutarjonnasta löytyy jokaiselle jotain, sillä sisältö työstetään tilaajan mukaan, Alatalo toteaa. Yhteisöt saavat olla Alataloon yhteydessä koska tahansa. Toimintaa voidaan lähteä rakentamaan yhteisön omiin tiloihin tai vaikkapa JoJon tuotannossa olevien esitysten yhteyteen.

Yhtenä esimerkkinä yhteisössä toteutettavasta yleisötyöstä on Hyvän mielen talon ja JoJon yhteistyönä toteuttama MieliKeho-kurssi.

MieliKeho-kurssille saa tulla juuri sellaisena kuin on

Hyvän mielen talo on mielenterveysyhdistys, joka tarjoaa voimavaralähtöistä toimintaa täysi-ikäisille mielenterveyden häiriöitä kokeneille ja heidän läheisilleen. Tavoitteena on vahvistaa ihmisten mielen hyvinvointia, ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä ja tukea toipumista. MieliKeho-kurssi on osa Mielipaletti-toimintaa, jota ohjaa Ella Sohlo. JoJolta mukana on tanssinopettaja Heidi Ranta.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa mielen hyvinvointia liikkeen ja oman ilmaisun kautta. Ensimmäinen kurssi järjestettiin vuonna 2019 eri vetäjien johdolla. Maaliskuussa 2023 alkava maksuton kurssi on kolmas, jonka Sohlo ja Ranta pitävät yhdessä. – Kurssin sisältö keskittyy kehon ja mielen yhteyteen, mielen hyvinvointiin, armollisuuteen, itsemyötätuntoon ja itseilmaisuun, Sohlo kertoo.

Harjoituksissa rauhoitutaan omaan mieleen ja läsnäoloon, johon yhdistetään erilaisia kehoa herätteleviä liikkeitä. Liikeharjoituksissa tehdään usein vapaata ilmaisua ja kuulostellaan, mitä oma keho kaipaa juuri sillä hetkellä. – Saa myös olla liikkumatta, jos se ei tunnu hyvältä, Ranta korostaa. Puolitoistatuntisen session lopuksi tehdään esimerkiksi itsemyötätuntoharjoituksia. Halukkaat voivat päätteeksi myös kertoa omista tuntemuksistaan. Kurssilla ollaankin läsnä paitsi itselle myös toisille.

Aiempien kurssien osallistujat ovat palautteissaan kertoneet muun muassa rohkaistuneensa ilmaisemaan itseään vapaammin arjessa ja saaneensa lisää itsetuntemusta ja -luottamusta. Kurssin on koettu vaikuttaneen positiivisesti ja pitkäkestoisesti mielialaan.

– Moni oman kehonkuvan kanssa haasteita kokenut ihminen on löytänyt paremmin yhteyden omaan kehoonsa. Kehollisen työskentelyn vaikutus näkyy usein vasta jälkeenpäin, ei välttämättä yksittäisen kurssitunnin aikana, kertoo Ranta.

Monelle jo pelkkä ryhmässä toimiminen voi olla hyvin jännittävää, mutta kurssin ympäristö on turvallinen, ja jokainen tulee hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

Yleisötyön kursseille, työpajoihin ja tilaisuuksiin ovat muutenkin tervetulleita kaikki kiinnostuneet, vaikka minkäänlaista tanssitaustaa ei olisikaan.

 – Yleisötyön tärkein tarkoitus on muistuttaa, että tanssi, tanssitaide ja liike kuuluvat aivan kaikille. Tanssi voi olla käsitteenä jännittävä, mutta mitään ei tarvitse osata, vaan mukaan voi tulla omana itsenään kaikkine ennakkoluuloineen ja pelkoineen, Alatalo rohkaisee.

MieliKeho-kurssin yläikäraja on 35 vuotta, mutta JoJolla on tarjolla samantyyppistä toimintaa myös sitä vanhemmille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita kehollisesta työskentelystä.

 – MieliKeho-kurssi on esimerkki nuorille suunnatusta toiminnasta, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin lisääntyminen arjessa. Kaiken kiireen keskellä vasta oman kehon tuntemusten äärelle pysähtyminen saattaa havahduttaa huomaamaan, mitä tarpeita omalla keholla ja mielellä oikein on. Tämä antaa avaimia muutokselle ja omien voimavarojen löytymiselle. Yksi hyvinvointia tukeva puoli ryhmämuotoisessa toiminnassa on myös osallisuuden tunne, joka lisää elämän hallittavuutta ja merkityksellisyyden tunnetta sekä vähentää syrjäytymisriskiä, Alatalo pohtii.

Mielen ja kehon yhteyttä etsiessä saattaa myös löytää jotain muutakin kauan kadoksissa ollutta, nimittäin sisäisen lapsensa. Tähän kannustavat myös MieliKeho-kurssin vetäjät. – Elämässä saa leikkiä ja hassutella, Heidi Ranta muistuttaa. – Taiteen ihanuus on nimenomaan leikkimisessä, Ella Sohlo lisää.

Toimittaja: Linda Pyykkönen 01/2023