JoJo on pohjoisen Suomen elinvoimainen tanssitaiteen kentällä toimiva ammattitanssin tuotantokeskus, jossa ylintä valtaa pitävät yhdistyksen jäsenet.
Ohjelmistotyöryhmä valitsee JoJon vuosittaisen tuotanto- ja vierailuohjelmiston. Ohjelmistoon on vuosittain kaikille ammattilaisille avoin haku.
Ohjelmistotyöryhmän muodostavat asiantuntijajäsenet, tanssija Hanna Appel, dramaturgi Jukka Heinänen, JoJon hallituksen jäsenet tanssinopettaja (AMK) Miia Ahonen, tanssitaiteen maisteri, kasvatustieteen maisteri Eerika Arposalo, draama- ja teatterituntien ohjaaja, tanssinopettaja (AMK) Henna Holma sekä henkilökunnan edustajana toiminnanjohtaja FM (taiteentutkimus) Helena Lindqvist.
—
Esittelyt: Linda Pyykkönen
Esittelyssä ohjelmistotyöryhmän Hanna Appel – ”Oulussa on tilaa ja tarvetta tekijöille”
JoJon ohjelmistotyöryhmässä mukana oleva Hanna Appel on harrastanut tanssia jo nuoresta pitäen. Harrastuksesta tuli elinkeino, kun hän valmistui ammattitanssijaksi Turun konservatoriosta. Valmistumisen jälkeen Appel on työskennellyt freelancer-tanssijana, tanssinopettajana ja koreografina. Lisäksi hän on ollut JoJon hallituksen jäsen vuosina 2012–2019.
JoJon ohjelmistotyöryhmä valitsee vuosittain tuotanto- ja vierailuohjelmiston, johon kaikilla ammattilaisilla on avoin haku. Appel käsittelee työryhmälle tulleita hakemuksia, joiden pohjalta ohjelmisto valitaan.
Pohjoisen Suomen ja Oulun tanssitaide alkaa Appelin mielestä olla jo vankalla pohjalla, jonka päällä on hyvä kehittää olemassaolevaa ja rakentaa uutta.
– Alueellisesti täältä löytyy paljon osaamista. Näen tulevaisuuden valoisana, kunhan koronasta päästään. Oulussa on mahdollisuudet kehittää ja luoda tanssitaidetta. Tilaa ja tarvetta tekijöille on, Appel pohtii.
Appel haluaisi tuoda pohjoissuomalaisten tanssin ystävien nähtäville israelilaisen Batsheva Dance Companyn, joka on yksi maailman nykytanssin kärkiryhmistä niin kriitikoiden kuin yleisönkin mielestä.
Esittelyssä ohjelmistotyöryhmän Jukka Heinänen – ”Katson tanssia maallikon näkökulmasta”
Oulun teatterin dramaturgina vuodesta 2006 toiminut teatteritaiteen maisteri Jukka Heinänen on tehnyt laaja-alaisesti teatterialan töitä ja myös opettanut useissa oppilaitoksissa. Heinänen pitää Oulun tanssikenttää elävänä, monipuolisena ja hyvällä itsetunnolla varustettuna.
Teatteri ja tanssitaide kulkevat Heinäsen näkemyksessä käsi kädessä.
– Tanssi ja liikeilmaisu on mielestäni aina läsnä näyttämöllä. Teatteri on ennen kaikkea fyysinen ja tilallinen taidemuoto. Länsimaisessa traditiossa kirjoitettu teksti on noussut ehkä liiankin hallitsevaan asemaan esitystaiteen lähtökohtana ja materiaalina, Heinänen pohtii.
Pitkän linjan teatteriammattilainen tuo ohjelmistotyöryhmän toimintaan tanssikentän ulkopuolista perspektiiviä.
– Pyrin tuomaan keskusteluun oman näkökulmani ja osaamiseni. En kuulu tanssikentän sisäpiiriin ja katson tanssia maallikon näkökulmasta, mutta dramaturgina pystyn kuitenkin artikuloimaan katsomiskokemustani maallikkoa selkeämmin. Toivon, että tämä yhdistelmä tuo arvokkaita näkökulmia työskentelyyn.
Tanssitaiteesta kiinnostuneelle ensikertalaiskokijalle Heinäsellä on jokunen hyvä neuvo:
– Kannattaa käydä katsomassa useampi teos eikä kiirehtiä muodostamaan mielipiteitä siitä, mitä tanssi on. Jos on tottunut katsomaan esityksiä, jotka perustuvat juonen kuljettamiseen dialogin ja todellisuutta jäljittelevän toiminnan kautta, ei pidä säikähtää sitä, jos tuntuu siltä että “ei ymmärrä” tai “pysy mukana”.
Heinänen soisi tanssitaiteen nousevan marginaalista laajemman yleisön tietoisuuteen. Siinä hän näkee ohjelmistotyöryhmän tehtävän tärkeänä.
– Tanssiesitykset koetaan usein pienen asiantuntijayleisön tapahtumina, samoin kuin nykyteatteri tai nykytaide. Varmasti tarvitaan sellaisia teoksia, jotka ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja joissa on jokin helposti lähestyttävä puoli – potentiaalia tavoittaa uusia yleisöjä ja madaltaa kynnystä. Toivon, että työskentely ohjelmistotyöryhmässä tuo eteen tämän kaltaisia esityksiä.
Myös yhteistyö teatterin kanssa on Heinäsen mukaan avainasemassa tanssin tunnetuksi tekemisessä.
– Teatteri on itsessään monitaiteinen kohtaamispaikka ja siksi hyvä näyteikkuna ja väylä myös tanssin maailmaan. Siksi toivon, että Oulun teatterin yhteistyö tanssikentän kanssa pysyy tulevaisuudessakin tiiviinä ja saamme yhdessä tuotettua tänne myös kansainvälisiä tekijöitä.
Hallituksen puheenjohtaja Henna Holman luovuus pääsee valloilleen monitaiteellisissa produktioissa
JoJon hallituksen puheenjohtaja Henna Holma on ollut hallituksessa mukana vuodesta 2007. Vuonna 2014 hänestä tuli puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa miettiä asioita kokousten esityslistoihin ja johtaa hallituksen kokouksia sekä vastata hallituksen pöytäkirjojen allekirjoittamisesta. Holman mukaan hallituksen yhteistyö toimii mainiosti. – JoJon hallitus on aktiivinen, keskusteleva ja tanssin kenttää hyvin ymmärtävä. Hallitustyöskentelyssä on tärkeää, että päätöksiä tehdään yhdessä rakentavien keskustelujen pohjalta toisia kuunnellen sekä näkemyksiä kunnioittaen, hän kertoo.
Holma valmistui tanssinopettajaksi (AMK) Turun Taideakatemiasta vuonna 2001. Valmistumisen jälkeen Holman työt jatkuivat nykytanssinopettajana ja tanssijana hyvin monipuolisesti. Tanssin rinnalla teatteri on kulkenut hänen mukanaan lapsesta saakka. Holma opiskeli vuosina 2015–2016 myös draamakasvatusta, mutta jo ennen sitä opetustyö ja esiintyjyys alkoivat suuntautua yhä enemmän teatterin puolelle.
– Myös esiintyjänä olen kokenut, että monitaiteelliset produktiot, joissa yhdistyy teatteri, fyysisyys ja musiikki, ovat minulle se ominaisin maasto toteuttaa luovuutta ja kasvaa esiintyjänä yhdessä muiden kanssa, Holma kuvailee. – Tämän kaltaisten produktioiden kautta oppii aina valtavasti ja yllättyy, kuinka monin eri keinoin teos rakentuu pala palalta ja löytää oman ainutlaatuisen muotonsa.
Holma on mukana myös JoJon ohjelmistotyöryhmässä. Ohjelmisto on monipuolinen, ja Holma kertoo menevänsä katsomaan jokaista esitystä avoimella, odottavalla ja innostuneella mielellä. – On erityisen hienoa ja jännittävääkin nähdä, millaiseksi ohjelmisto lopulta muodostuu, kun on itse saanut olla mukana ohjelmistotyöryhmätyöskentelyn kautta siihen vaikuttamassa. Uskon, että sieltä löytyy esityksiä, jotka puhuttelevat ja koskettavat katsojia eri tavoin.
Hallituksen jäsen Miia Ahonen pitää tanssikentän kehittämistä tärkeänä
JoJon hallituksen ja ohjelmistotyöryhmän jäsen Miia Ahosen tanssitaipale alkoi Jyväskylästä, josta hän on kotoisin. Vuonna 2014 Ahonen muutti Ouluun ja valmistui viisi vuotta myöhemmin tanssinopettajaksi (AMK). Nykyään hän työskentelee päätoimisena tanssinopettajana.
– Opinnoissa heräsi mielenkiintoni tanssitaidetta, suomalaista nykytanssia ja koreografiointia kohtaan ja olenkin syventänyt osaamistani näiden saralla. Koreografioitani on palkittu erilaisissa kilpailuissa ja tapahtumissa. Tanssi on siis merkittävä osa elämääni – se on ammattini, toimeentuloni ja intohimoni, Ahonen luonnehtii.
Vuonna 2017 Ahonen oli mukana perustamassa Nykyteatteri Vera Audentiaa, joka tuottaa ja toteuttaa monitaiteellisia teoksia oululaisen ammattitaiteen kentällä. Ahosen rooli teatterissa on hyvin monipuolinen. Hän on toiminut koreografina, tanssijana, hallituksen varapuheenjohtajana sekä rahastonhoitajana.
JoJon hallituksen jäsenenä Ahonen on yhdessä muun hallituksen kanssa vastaamassa käsiteltäviksi tulevista asioista. Yksi niistä on vuonna 2021 tehty JoJon organisaatiostrategian uudistus- ja kehitystyö, josta Ahosen mukaan tullaan kuulemaan varmasti lisää myöhemmin.
– Olen kokenut hallitustyöskentelyn hyvin mielenkiintoisena ja antoisana. Oululaisen tanssitaiteen kentän kehittäminen ja ylipäätään tanssin ammattilaisten työkentän kehittäminen tuntuu minusta tärkeältä. Koen, että JoJo tekee tärkeää ja laadukasta työtä tämän saralla, Ahonen pohtii.
Eerika Arposalo on kehollisuutta tutkiva ja vauvanykytanssia opettava pedagogi
JoJon hallituksen jäsen ja tänä vuonna myös ohjelmistotyöryhmään liittynyt Eerika Arposalo on koulutukseltaan tanssitaiteen ja kasvatustieteen maisteri. Hän on ollut vapaan kentän tanssitaiteilija 14 vuotta.
Arposalon painopisteinä ovat nykytanssi, taidekasvatus ja erityispedagogiikka. Hän on erityisen kiinnostunut hiljentymisestä, aistitiedosta ja taidehistoriasta. Arposalo opettaa Oulun yliopistolla taidefilosofiaa ja draamakasvatusta. Valmisteilla on Taiken tuella myös Ruumiintieto-luentoesitys.
– Ruumiintieto-luentoesitys on saanut alkunsa samannimisestä gradustani, josta olemme yhdessä tanssinopettaja Johanna Mikkosen kanssa työstäneet luennon tanssin ja esittävien taiteiden keinoin. Johannalla on myös vahva tausta kehollisessa kasvatuksessa, Arposalo kertoo.
Esitys pohjaa tuoreisiin kansainvälisiin tutkimuksiin. Toiveena on lähteä kiertämään esityksen kanssa peruskoulujen opettajainhuoneita. Lisäksi Arposalo ja Mikkonen ovat luoneet esityksen yhteyteen oppilaille tarkoitettuja kehollisen kasvatuksen työpajoja.
Ruumiintieto voi kuulostaa mystiseltä, mutta se on sisäänrakennettu meihin jokaiseen. Näin Arposalo avaa käsitettä: – Ruumiintieto on tietoa ruumiista ja ruumiin kautta. Keskeisimpänä siinä on sisäinen aistitieto, johon kokemus itsestämme perustuu. Se sisältää itsesäätelytaidot, empatiakyvyn ja taidon rauhoittaa tai aktivoida omaa hermostoaan
Arposalo on opettanut vuodesta 2020 asti JoJolla vauvanykytanssia, jonka konseptin hän on itse kehittänyt. – Vauvanykytanssi on syntynyt tarpeesta tanssia nykytanssia, vaikka olisikin pienen vauvan vanhempi. Se on 2–14 kuukauden ikäisten lasten ehdoilla toimiva aikuisten nykytanssitunti, jonka keskiössä on dialoginen liike lapsen kanssa. Ihana maailma!
Toiminnanjohtaja Helena Lindqvist pitää pohjoisen tanssitaiteen kehittämistä sydämen asiana
Lokakuusta 1999 JoJon toiminnanjohtajana työskennellyt Helena Lindqvist opiskeli aikanaan Jyväskylän yliopistossa visuaalisia taiteita ja valmistui taiteentutkimuksen maisteriksi. Niinpä hän kertoo vielä nykyäänkin välillä hämmästelevänsä sitä, että päätyi lopulta työskentelemään tanssi- ja näyttämötaiteen pariin.
– Satunnainen tapaaminen silloisen Pohjoisen flamencon taiteellisen johtajan Soili Heikkisen kanssa Rotuaarilla johti näihin itselleni käänteentekeviin seurauksiin. Hän oli tuolloin jäsenenä JoJon hallituksessa. Aloitin työt JoJolla innostuneena siitä, että saan työskennellä nykytaiteen parissa Oulussa ja pohjoisessa Suomessa. Tätä pidän edelleenkin tärkeänä asiana, Lindqvist kertoo.
Lindqvistin mukaan JoJossa on ollut mahdollista kehittää niin oman organisaation kuin koko alan toimintaa ja rakenteita. Suurin yksittäinen onnistuminen on ollut tanssin aluekeskuksen saaminen pohjoiseen ja neljän toimijan resurssien ja yhteistoiminnan kehittyminen osana valtakunnallista aluekeskusverkostoa. – Mahdollisuus olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja kehittää taidetanssin alaa yhdessä taiteilijoiden ja muiden alan organisaatioiden kanssa tekee työstäni ikikiinnostavan.
Lindqvist vastaa työssään tuotantokeskuksen, vierailuteatterin, festivaalin ja yleisötyön johtamisesta. – Tehtäviini kuuluu taloudesta, henkilöstöstä, verkostoista, sopimuksista, yhteiskuntasuhteista ja toiminnan kehittämisestä huolehtiminen. Tätä työtä teen JoJon hallituksen kanssa ja alaisuudessa. Toimin hallituksen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelijana ja esittelijänä, hän kertoo.
JoJon jäsenet saavat erilaisia etuja, kuten tuntuvia hintaetuja esitysten lipuista ja JoJon järjestämistä kursseista sekä JoJon toimintaan ja yleistä tanssiin ja tanssin työmahdollisuuksiin liittyvää tiedotusta.
Puhelin
+358 (0)50 4644 880
Toimisto
Isokatu 16 C 20, 90100 Oulu
© 2021 JoJo – Oulun Tanssin Keskus
Toteutus: Mainostoimisto Idealabra
Voit kuunnella JoJo.fi nettisivujen tekstit suomeksi puhuttuna maalaamalla halutun tekstin ja painamalla esiin tulevaa PLAY-painiketta.
You can listen to the texts of the JoJo.fi website in Finnish by painting the desired text and pressing the play button that appears. Click here to the Finnish page.
