Ohjelmistotyöryhmä

JoJo - Oulun Tanssin Keskus ry

JoJo on pohjoisen Suomen elinvoimainen tanssitaiteen kentällä toimiva ammattitanssin tuotantokeskus, jossa ylintä valtaa pitävät yhdistyksen jäsenet.

Ohjelmistotyöryhmä

Ohjelmistotyöryhmä 2022

Ohjelmistotyöryhmä valitsee JoJon vuosittaisen tuotanto- ja vierailuohjelmiston. Ohjelmistoon on vuosittain kaikille ammattilaisille avoin haku.

Ohjelmistotyöryhmän muodostavat asiantuntijajäsenet, tanssija Hanna Appel, dramaturgi Jukka Heinänen, yliopettaja, tanssin tutkimuksen dosentti Petri Hoppu, JoJon hallituksen jäsenet tanssinopettaja (AMK) Miia Ahonen, tanssitaiteen maisteri, kasvatustieteen maisteri Eerika Arposalo, draama- ja teatterituntien ohjaaja, tanssinopettaja (AMK) Henna Holma sekä henkilökunnan edustajana toiminnanjohtaja FM (taiteentutkimus) Helena Lindqvist.

Esittelyt: Linda Pyykkönen

Hanna Appel

Photo Hanna AppelEsittelyssä ohjelmistotyöryhmän Hanna Appel – ”Oulussa on tilaa ja tarvetta tekijöille”

JoJon ohjelmistotyöryhmässä mukana oleva Hanna Appel on harrastanut tanssia jo nuoresta pitäen. Harrastuksesta tuli elinkeino, kun hän valmistui ammattitanssijaksi Turun konservatoriosta. Valmistumisen jälkeen Appel on työskennellyt freelancer-tanssijana, tanssinopettajana ja koreografina. Lisäksi hän on ollut JoJon hallituksen jäsen vuosina 2012–2019.

JoJon ohjelmistotyöryhmä valitsee vuosittain tuotanto- ja vierailuohjelmiston, johon kaikilla ammattilaisilla on avoin haku. Appel käsittelee työryhmälle tulleita hakemuksia, joiden pohjalta ohjelmisto valitaan.

Pohjoisen Suomen ja Oulun tanssitaide alkaa Appelin mielestä olla jo vankalla pohjalla, jonka päällä on hyvä kehittää olemassaolevaa ja rakentaa uutta.

– Alueellisesti täältä löytyy paljon osaamista. Näen tulevaisuuden valoisana, kunhan koronasta päästään. Oulussa on mahdollisuudet kehittää ja luoda tanssitaidetta. Tilaa ja tarvetta tekijöille on, Appel pohtii.

Korona on kurittanut taiteen ja kulttuurin kenttää kohtuuttomasti. Appel suositteleekin JoJon tulevasta ohjelmistosta tämänhetkiseen maailmantilanteeseen sopivaa Martat & Tanssikielto -yhteisiltaa, jonka alun perin tammikuulle suunnitellut esitykset jouduttiin koronatilanteen vuoksi perumaan. Uusi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Riikka Puumalaisen ja Anne-Mari Kivimäen Martat on ajankohtainen tanssiteos pakolaisuudesta. Antti Lahden Tanssikielto-esitys puolestaan on yhtä lailla ajan hermolla kieltämisen ja rajoittamisen kulttuurin teemoineen. Sinänsä onkin ironista, että teoksen alkuperäinen ensi-ilta vuonna 2020 siirtyi kuudella kuukaudella nimenomaan koronatilanteen aiheuttamien rajoitusten ja kieltojen takia.

Appel haluaisi tuoda pohjoissuomalaisten tanssin ystävien nähtäville israelilaisen Batsheva Dance Companyn, joka on yksi maailman nykytanssin kärkiryhmistä niin kriitikoiden kuin yleisönkin mielestä.

Jukka Heinänen

Esittelyssä ohjelmistotyöryhmän Jukka Heinänen – ”Katson tanssia maallikon näkökulmasta”

Oulun teatterin dramaturgina vuodesta 2006 toiminut teatteritaiteen maisteri Jukka Heinänen on tehnyt laaja-alaisesti teatterialan töitä ja myös opettanut useissa oppilaitoksissa. Heinänen pitää Oulun tanssikenttää elävänä, monipuolisena ja hyvällä itsetunnolla varustettuna.

Teatteri ja tanssitaide kulkevat Heinäsen näkemyksessä käsi kädessä.

– Tanssi ja liikeilmaisu on mielestäni aina läsnä näyttämöllä. Teatteri on ennen kaikkea fyysinen ja tilallinen taidemuoto. Länsimaisessa traditiossa kirjoitettu teksti on noussut ehkä liiankin hallitsevaan asemaan esitystaiteen lähtökohtana ja materiaalina, Heinänen pohtii.

Pitkän linjan teatteriammattilainen tuo ohjelmistotyöryhmän toimintaan tanssikentän ulkopuolista perspektiiviä.

– Pyrin tuomaan keskusteluun oman näkökulmani ja osaamiseni. En kuulu tanssikentän sisäpiiriin ja katson tanssia maallikon näkökulmasta, mutta dramaturgina pystyn kuitenkin artikuloimaan katsomiskokemustani maallikkoa selkeämmin. Toivon, että tämä yhdistelmä tuo arvokkaita näkökulmia työskentelyyn.

Tanssitaiteesta kiinnostuneelle ensikertalaiskokijalle Heinäsellä on jokunen hyvä neuvo:

– Kannattaa käydä katsomassa useampi teos eikä kiirehtiä muodostamaan mielipiteitä siitä, mitä tanssi on. Jos on tottunut katsomaan esityksiä, jotka perustuvat juonen kuljettamiseen dialogin ja todellisuutta jäljittelevän toiminnan kautta, ei pidä säikähtää sitä, jos tuntuu siltä että “ei ymmärrä” tai “pysy mukana”. 

Heinänen soisi tanssitaiteen nousevan marginaalista laajemman yleisön tietoisuuteen. Siinä hän näkee ohjelmistotyöryhmän tehtävän tärkeänä.

– Tanssiesitykset koetaan usein pienen asiantuntijayleisön tapahtumina, samoin kuin nykyteatteri tai nykytaide. Varmasti tarvitaan sellaisia teoksia, jotka ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja joissa on jokin helposti lähestyttävä puoli – potentiaalia tavoittaa uusia yleisöjä ja madaltaa kynnystä. Toivon, että työskentely ohjelmistotyöryhmässä tuo eteen tämän kaltaisia esityksiä.

Myös yhteistyö teatterin kanssa on Heinäsen mukaan avainasemassa tanssin tunnetuksi tekemisessä.

– Teatteri on itsessään monitaiteinen kohtaamispaikka ja siksi hyvä näyteikkuna ja väylä myös tanssin maailmaan. Siksi toivon, että Oulun teatterin yhteistyö tanssikentän kanssa pysyy tulevaisuudessakin tiiviinä ja saamme yhdessä tuotettua tänne myös kansainvälisiä tekijöitä.

Petri Hoppu

Esittelyssä ohjelmistotyöryhmän Petri Hoppu – ”Pohjoisen Suomen tanssi on innovatiivista”

Kuusi vuotta JoJon ohjelmistotyöryhmän jäsenenä toiminut Oulun ammattikorkeakoulun tanssin yliopettaja Petri Hoppu on pitkän linjan tanssiammattilainen, joka on tehnyt myös tutkimustyötä esimerkiksi Suomen, Karjalan ja kolttasaamelaisten tanssiperinteen sekä pohjoismaisen tanssifolklorismin parissa.

– Olen toiminut erilaisissa tanssialan luottamus- ja asiantuntijatehtävissä 30 vuoden ajan ja ollut aikoinaan esimerkiksi valtion tanssitaidetoimikunnassa ja Pirkanmaan tanssin keskuksen hallituksessa, Hoppu kertoo. Hän on myös opettanut kansantansseja ja tehnyt kansantanssiaiheisia koreografioita suurimmillaan useille sadoille esiintyjille. 

JoJon ohjelmistotyöryhmä valitsee vuosittain tuotanto- ja vierailuohjelmiston, johon kaikilla ammattilaisilla on avoin haku. Hoppu kiittelee ryhmän toimintaa hyvin kollegiaaliseksi ja keskustelevaksi.

Oulun ja koko pohjoisen Suomen tanssitaiteen tulevaisuus näyttää Hopun mielestä hyvältä, monipuoliselta ja kiinnostavalta.

– Pohjoisen Suomen tanssi on monipuolista ja innovatiivista, ja se tarjoaa esityksiä hyvin monenlaisille yleisöille. Lisäksi alueen tanssia leimaa myös ennakkoluulottomuus, minkä seurauksena esitystarjonnassa on usein yllätyksiä ja se sisältää aivan uudenlaisia kokemuksia, Hoppu luonnehtii.

Myös JoJon tulevassa ohjelmistossa on jokaiselle jotain. Jos haluaa tutustua tanssitaiteeseen, mutta ei tiedä mistä aloittaisi, Hoppu suosittelee yhä ajankohtaisempaa Riikka Puumalaisen ja Anne-Mari Kivimäen Martat-esitystä.

– Martat on vahva puheenvuoro tanssin ja musiikin keinoin huonompiosaisten ja kodistaan pakon edessä lähtemään joutuneiden puolesta maailmassa, jossa asenteet ovat koventuneet ja vahvemman oikeus on syrjäyttämässä myötätuntoa ja solidaarisuutta.

Jos Petri Hopulla olisi käytössään rajaton budjetti ja kaikki maailman aika, hän toisi oululaisen yleisön nähtäville norjalaisen Kartellet-ryhmän Danse Staur, Danse Staur -esityksen. Hoppu kuvailee esitystä kahden miehen ja kahden naisen leikittelyksi karhean ja juurevan kansanomaisen liikemateriaalin parissa. – Liike- ja äänimaisemat luovat unenomaisen tunnelman, jossa menneisyys ja nykyisyys kietoutuvat yhteen vakavanhilpeäksi kudelmaksi.

Henna Holma

Hallituksen puheenjohtaja Henna Holman luovuus pääsee valloilleen monitaiteellisissa produktioissa

JoJon hallituksen puheenjohtaja Henna Holma on ollut hallituksessa mukana vuodesta 2007. Vuonna 2014 hänestä tuli puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa miettiä asioita kokousten esityslistoihin ja johtaa hallituksen kokouksia sekä vastata hallituksen pöytäkirjojen allekirjoittamisesta. Holman mukaan hallituksen yhteistyö toimii mainiosti. – JoJon hallitus on aktiivinen, keskusteleva ja tanssin kenttää hyvin ymmärtävä. Hallitustyöskentelyssä on tärkeää, että päätöksiä tehdään yhdessä rakentavien keskustelujen pohjalta toisia kuunnellen sekä näkemyksiä kunnioittaen, hän kertoo.

Holma valmistui tanssinopettajaksi (AMK) Turun Taideakatemiasta vuonna 2001. Valmistumisen jälkeen Holman työt jatkuivat nykytanssinopettajana ja tanssijana hyvin monipuolisesti. Tanssin rinnalla teatteri on kulkenut hänen mukanaan lapsesta saakka. Holma opiskeli vuosina 2015–2016 myös draamakasvatusta, mutta jo ennen sitä opetustyö ja esiintyjyys alkoivat suuntautua yhä enemmän teatterin puolelle.

– Myös esiintyjänä olen kokenut, että monitaiteelliset produktiot, joissa yhdistyy teatteri, fyysisyys ja musiikki, ovat minulle se ominaisin maasto toteuttaa luovuutta ja kasvaa esiintyjänä yhdessä muiden kanssa, Holma kuvailee. – Tämän kaltaisten produktioiden kautta oppii aina valtavasti ja yllättyy, kuinka monin eri keinoin teos rakentuu pala palalta ja löytää oman ainutlaatuisen muotonsa.

Holma on mukana myös JoJon ohjelmistotyöryhmässä. Ohjelmisto on monipuolinen, ja Holma kertoo menevänsä katsomaan jokaista esitystä avoimella, odottavalla ja innostuneella mielellä. – On erityisen hienoa ja jännittävääkin nähdä, millaiseksi ohjelmisto lopulta muodostuu, kun on itse saanut olla mukana ohjelmistotyöryhmätyöskentelyn kautta siihen vaikuttamassa. Uskon, että sieltä löytyy esityksiä, jotka puhuttelevat ja koskettavat katsojia eri tavoin. 

Holma nostaa esiin kahdesta sooloteoksesta koostuvan Isoäideillemme-kokonaisuuden, joka saa ensi-iltansa 23.4. Kokonaisuus koostuu kahdesta soolosta, Henna-Maria Hanhinevan Kirjeitä Marille ja Seija–Leena Salon Helli sillä isoäidin kainalo on kuoppa. 

– Esityksen teemat, kuten ylisukupolvisen perinnön vaikutus sekä isoäitien kehollisuus, kiehtovat minua. Välillä tunnistan ihan fyysisen kaipuun kehossani omaa edesmennyttä isoäitiäni kohtaan ja ikävän yhteisistä hetkistä, kun sain kuulla hänen muistelmiaan eri ikävuosilta.

Miia Ahonen

Hallituksen jäsen Miia Ahonen pitää tanssikentän kehittämistä tärkeänä

JoJon hallituksen ja ohjelmistotyöryhmän jäsen Miia Ahosen tanssitaipale alkoi Jyväskylästä, josta hän on kotoisin. Vuonna 2014 Ahonen muutti Ouluun ja valmistui viisi vuotta myöhemmin tanssinopettajaksi (AMK). Nykyään hän työskentelee päätoimisena tanssinopettajana.

– Opinnoissa heräsi mielenkiintoni tanssitaidetta, suomalaista nykytanssia ja koreografiointia kohtaan ja olenkin syventänyt osaamistani näiden saralla. Koreografioitani on palkittu erilaisissa kilpailuissa ja tapahtumissa. Tanssi on siis merkittävä osa elämääni – se on ammattini, toimeentuloni ja intohimoni, Ahonen luonnehtii.

Vuonna 2017 Ahonen oli mukana perustamassa Nykyteatteri Vera Audentiaa, joka tuottaa ja toteuttaa monitaiteellisia teoksia oululaisen ammattitaiteen kentällä. Ahosen rooli teatterissa on hyvin monipuolinen. Hän on toiminut koreografina, tanssijana, hallituksen varapuheenjohtajana sekä rahastonhoitajana.

JoJon hallituksen jäsenenä Ahonen on yhdessä muun hallituksen kanssa vastaamassa käsiteltäviksi tulevista asioista. Yksi niistä on vuonna 2021 tehty JoJon organisaatiostrategian uudistus- ja kehitystyö, josta Ahosen mukaan tullaan kuulemaan varmasti lisää myöhemmin.

– Olen kokenut hallitustyöskentelyn hyvin mielenkiintoisena ja antoisana. Oululaisen tanssitaiteen kentän kehittäminen ja ylipäätään tanssin ammattilaisten työkentän kehittäminen tuntuu minusta tärkeältä. Koen, että JoJo tekee tärkeää ja laadukasta työtä tämän saralla, Ahonen pohtii.

Ahonen on mukana myös JoJon ohjelmistotyöryhmässä. Tämän kevään ohjelmistosta hän nostaa yhtenä suosikkinaan esiin Oulun teatterissa esitettävän supersuositun Billy Elliot -musikaalin, jonka tuotannossa JoJokin on merkittävässä osassa.

Eerika Arposalo

Eerika Arposalo on kehollisuutta tutkiva ja vauvanykytanssia opettava pedagogi

JoJon hallituksen jäsen ja tänä vuonna myös ohjelmistotyöryhmään liittynyt Eerika Arposalo on koulutukseltaan tanssitaiteen ja kasvatustieteen maisteri. Hän on ollut vapaan kentän tanssitaiteilija 14 vuotta.

Arposalon painopisteinä ovat nykytanssi, taidekasvatus ja erityispedagogiikka. Hän on erityisen kiinnostunut hiljentymisestä, aistitiedosta ja taidehistoriasta. Arposalo opettaa Oulun yliopistolla taidefilosofiaa ja draamakasvatusta. Valmisteilla on Taiken tuella myös Ruumiintieto-luentoesitys.

– Ruumiintieto-luentoesitys on saanut alkunsa samannimisestä gradustani, josta olemme yhdessä tanssinopettaja Johanna Mikkosen kanssa työstäneet luennon tanssin ja esittävien taiteiden keinoin. Johannalla on myös vahva tausta kehollisessa kasvatuksessa, Arposalo kertoo.

Esitys pohjaa tuoreisiin kansainvälisiin tutkimuksiin. Toiveena on lähteä kiertämään esityksen kanssa peruskoulujen opettajainhuoneita. Lisäksi Arposalo ja Mikkonen ovat luoneet esityksen yhteyteen oppilaille tarkoitettuja kehollisen kasvatuksen työpajoja.

Ruumiintieto voi kuulostaa mystiseltä, mutta se on sisäänrakennettu meihin jokaiseen. Näin Arposalo avaa käsitettä: – Ruumiintieto on tietoa ruumiista ja ruumiin kautta. Keskeisimpänä siinä on sisäinen aistitieto, johon kokemus itsestämme perustuu. Se sisältää itsesäätelytaidot, empatiakyvyn ja taidon rauhoittaa tai aktivoida omaa hermostoaan

Arposalo on opettanut vuodesta 2020 asti JoJolla vauvanykytanssia, jonka konseptin hän on itse kehittänyt. – Vauvanykytanssi on syntynyt tarpeesta tanssia nykytanssia, vaikka olisikin pienen vauvan vanhempi. Se on 2–14 kuukauden ikäisten lasten ehdoilla toimiva aikuisten nykytanssitunti, jonka keskiössä on dialoginen liike lapsen kanssa. Ihana maailma!

Teksti puheeksi.

Voit kuunnella JoJo.fi nettisivujen tekstit suomeksi puhuttuna maalaamalla halutun tekstin ja painamalla esiin tulevaa PLAY-painiketta.

Text to speech.

You can listen to the texts of the JoJo.fi website in Finnish by painting the desired text and pressing the play button that appears. Click here to the Finnish page.