Viimeinen sapiens

Elssa Antikainen: “Me ollaan tehty Hanna Poikelan kanssa moninaisia juttuja jo monen vuoden ajan ja tämäkin yhteistyöidea syntyi päähänpistosta. Aiemmin olemme tehneet Ultra Bran biiseihin pohjautuvan teoksen, jossa tanssi oululaisia, meistä seuraavan sukupolven tanssijoita. Ajateltiin tehdä jotain uudempaa ja isompaa, perustuen Tanssiteatteri Hämyn kanssa vuosien ajan tehtyihin teoksiin, joissa oltiin itse mukana.

Päähänpisto tuli spontaanisti Jarkko Martikaisen tuttuihin kappaleisiin liittyen Kaustinen Folk Music Festivalilla. Nähtiin Jarkko Martikainen keikalla ja lähestyttiin häntä suoraan ideasta kertoen, kokeillen kepillä jäätä asenteella ”eihän se ota jos ei annakaan”, uskaltaen kohdata suoraan artisti, jota monesti katsotaan ylöspäin. – Jos ei uskalla heittäytyä kohti tuntematonta, ei voi syntyäkään mitään uutta!

Molemmat työskennellään kentällä ja tehdään erilaisille kansantanssiryhmille koreografioita ympäri Suomen ja päätettiin että halutaan yhdistää oma intohimo isoihin juttuihin, haluten tarjota eritaustaisille kansantanssin ammattilaisille ja valikoiduille harrastajille iso kokemus. Kaikki tekijät työryhmässä ovat yhtä ja ryhmäytyneet upeasti. Produktiossa tanssijat ovat eri puolilta Suomea eri yhteisöistä ja tämäkin on ainutlaatuista.

Tekijänä haluan liikuttaa tunnetasolla ja liikuttaa kehotasolla – ja näyttää, että kansantanssilla on vakavasti otettava tulevaisuus. Musiikintekijänä Jarkko Martikainen ei ole kansanmusiikin edustaja, vaikka Haaga Folk Machine onkin, ja toivommekin, että hänen musiikkinsa ystävät tuovat katsomoon uusia ihmisiä, jotka eivät ole tanssitaiteen aktiivikatsojia.

Ennen kaikkea haluan tehdä isosti ja näyttää että nuorissa tekijöissä on voimaa, ja että me nuoren sukupolven nais-koreografikaksikkona tuodaan kentän sisälle ja ulkopuolelle suuren mittaluokan esitystaidetta.”

Photo: Harri Rauhanummi